|
Post by Minna L. on Apr 18, 2018 8:12:24 GMT
Tallikirja
Tänne saavat kaikki tallilaiset kirjoitella jostain arkielämästään tallilla, joka ei välttämättä ihan suoraan sovi oman hevosen tai vuokrahevosen päiväkirjaan. Vaikka tallitöissä auttamisesta, esteiden maalaamisesta, siivoiluista tai yleisestä hengailusta talliympäristössä.
|
|
|
Post by Minna L. on Apr 18, 2018 8:28:03 GMT
18.04.2018
"Mikaa", kysyin aurinkotuolissaan pötköttävältä mieheltä. Kevät on vasta aluillaan ja nyt jo se röhnöttää aurinkotuolissa shortsit jalassa. "Niin?", tämä kysyy ja vilkaisee minua aurinkolasiensa ylitse. "Ensinnäkin, et sit tuu kipeeks. Toiseks, ootko miettinyt tallin laajennusta kylmiin tiloihin", kysyn ja istun viereiselle aurinkotuolille ja ristin jalkani. "En oo miettinyt, mut sä selvästi oot?" Mika kysyy ja vilkaisee tallin suuntaan. "No kun siihen mahtuis näppärästi ainakin kolme semmosta karsinaa, mist tulis ovet suoraan ulos. Ja siirrettäis varasto toiselle puolelle. Pari oven paikkaa pitäis muuttaa ja pari ovee tehä. Ja tietty karsinoitte seinät", selostin innoissani. "No, katotaan sitä sit kesällä. Justhan mä sulle pistin pihatonkin pystyyn", mies sanoo. Tässä on jo hyvä alku, se ei suoraan kieltäytynyt!
Suuntaan sisälle talliin, jossa on suorastaan viileää nyt kun ulkona paistaa aurinko täydeltä taivaalta. Silmäilen karsinoita, jotka siivosin jo aikaisemmin. Tessa ja Eve siivoavat hevostensa karsinat varmaan iltapäivällä, kun heillä on puolihoito. Käyn hakemassa itselleni pesarilta vesiämpärin, rätin ja tiskiharjan ja ryhdyn pesemään kaikki juoma-automaatit ja ruokakupit. Homma ei ole iso, kun sen tekee viikottain, joten tästä hommasta en lähde lipsumaan.
Kun tallin puolella on siistiä, menen varaston puolelle. Kapeampiin osiin mahtuisi hyvin kolme karsinaa, jos ovet laittaisi suoraan menemään ulos. Kakkostarhan aitaa joutuisi hieman siirtämään, mutta se ei ole kova homma ja tarha on muutenkin niin valtava, ettei parin metrin lyhentyminen ketään haittaisi. Varustehuoneesta varastoon johtava ovi olisi pakko siirtää, mutta senkin Mika hoitaisi oikeasti nopeasti.
Hetken pähkäiltyäni eri vaihtoehtoja, suuntaan tarhoille kottikärryn ja talikon kanssa ja alan siivoamaan. Aloitan urakan pihaton tarhasta, kun pihattorakennuksen siivosin jo aamulla. Käpy on kovin uteliaana tutkimassa kottikärryjä ja joudunkin pariin otteeseen häätämään oria pois. Harmi pitää hieman enemmän välimatkaa, mutta silmäilee touhua uteliaana. Juttelen oripojille leppoisalla äänellä ja lappaan kakkakasoja kottikärryihin. Lopulta olen valmis, käyn lantalalla ja palaan sitten seuraavan tarhan pariin. Kunhan saisin tarhat siivottua päiväheiniksi, alkaisi sitten hevosten liikutusurakka.
|
|
|
Post by Minna L. on Jun 30, 2018 12:30:09 GMT
30.06.2018
Kesä Keijupihassa on sujunut rauhassa, melkein liian rauhassa. Mitään erikoista ei ole tapahtunut, kaikki hevoset ovat voineet hyvin ja yksi uusi asukaskin saatiin talliin, nimittäin komea torinhevosori Andrus omistajineen. Andruksen muuttoa edeltävänä päivänä Mika oli vihdoin saanut valmiiksi laajennusosamme, nimittäin kaksi upouutta karsinaa, joihin Putte ja Honda muuttavat, jonka seurauksena Käpy ja Harmi saavat taas koko pihaton itselleen. Putte ei tuntunut viihtyvän pihatossa niin hyvin kuin olisin toivonut, joten ponipoika pääsee takaisin karsinaan.
Hevoset laiduntavat tällä hetkellä, tammat luonnollisesti pienemmällä laitumella ja pojat suuremmalla. Laitumilla meininki on rauhallista, mitä nyt pientä arvojärjestyksen selvittämistä silloin tällöin. Poikien laitumen pomosta ei oikeastaan ole selvyyttä, taitavat vähän vaihdella johtajaansa kokoajan.
Harmi ja Käpy ovat vietelleet ratsastuksen osalta kesälomaa, maastakäsittelyä olemme kuitenkin harrastaneet usein, jotta käytöstavat eivät pääse unohtumaan. Putte on opetettu kärryjen eteen ja Mika sen kanssa jonkin verran ajeleekin, suunnittelee kuulemma joskus ajavansa kauppaan asti! Randy on vihdoin palannut kunnolla hommiin ja ruuna kehittyy huikeaa vauhtia, joten loppukesästä toivoisin pääseväni jo kilpakentille ison valkean kanssa.
Evey on saanut myös vietellä hieman kesälomaa, mutta töiden pariin palataan heinäkuun puolella. Olen myös suunnitellut Eveyn astuttamista, mutta luultavasti sitä venytän vielä hieman kauemmas. Kirpulla menee lujaa, se on kilpaillut ja niittänyt menestystä. Ori on uskomattoman komea ja näppärä suokki, jolta voisi löytyä kapasiteettia vielä korkeammallekin.
Viimeisenä listalla on Kuikka, suuri kouluorini, johon rakastun joka päivä entistä enemmän. Kuikka on omalla tavallaan hömelö, mutta siitä huolimatta hurjan opettavainen ja ori on vienyt omaa ratsastustani hurjasti eteenpäin jo näin lyhyessä ajassa. Vielä emme ole kilparadoille ehtineet, mutta eiköhän sekin ole jo tänä kesänä suunnitelmissa. Kuikan olen päättänyt käydä näyttämässä kouluratsujen laatuarvostelussa ja sinne pyrimmekin mahdollisimman nopeasti!
|
|
|
Post by Minna L. on Jan 1, 2021 12:13:40 GMT
01.01.2021 Mite nää vuodet menee näin nopee?
Tuntuu, että aika on taas hurahtanut eteenpäin ihan liian nopeasti, niin nopeasti ettei siinä pysy edes itse mukana. Vuosi 2020 meni hieman sumussa, molemmat vanhempani menehtyivät ja hevostenkin kanssa on ollut kokoajan jotain pientä murhetta. Milloin on ollut Kuikalla jalka paksuna tai Randyn mahahaava uusinut. Ainiin ja mahtui siihen sitten vielä itsensä telonut Harmi, joka oli onnistunut jotenkin kaatumaan ja saamaan jalkansa sotkuun sähkölankoihin. Onneksi vakavammilta vammoilta säästyttiin, mutta herkän hevosen itseluottamus sai ison kolauksen ja siitä kestikin taas hetki toipua.
Nyt kun vuosi vihdoin vaihtui, on tilanne taas rauhallisempi. Randy vastasi mahahaavalääkitykseen hyvin, Kuikka on liikkunut taas pienten lääkitysten jälkeen hyvin ja Harmi on palannut omaksi kujeilevaksi itsekseen. Mika on kehittynyt ratsastajana hurjan paljon Anyan saavuttua pihaan reilu vuosi sitten ja tuosta parivaljakosta onkin kasvanut lähes erottamaton. Alkuun hieman mietin, joudunko ottamaan Anyankin vastuulleni, mutta Mika on todellakin ruvennut hevosmieheksi ja touhuaa lähes joka päivä jotain happaman tammansa kanssa.
Kirppu on siirtynyt puoliylläpitoon vuokraajalleen Kiiralle, joka tykkää siitä hirveästi. Parivaljakolla on sujunut hienosti ja yhteistyö on kehittynyt kokoajan. Kilpaileminen oli lähes tauolla koko vuoden 2020. Eveyn kanssa kierrettiin joissain kisoissa ihan hyvällä menestyksellä, mutta muuten ei tullut sellaista kauheasti harrastettua. Kuikka on taas talveksi muuttanut maneesitallille asustamaan, jossa pystymme treenaamana hänen korkeutensa herkille jaloille sopivalla pohjalla.
Itse olen paiskinut töitä niin tuntienpidon parissa, kuin omien hevosten kanssa. Muutaman sairaslomaa pidin vanhempieni kuolemien yhteydessä, mutta muuten arki on rullannut vauhdilla eteenpäin. Vuodelta 2021 toivon lähinnä parempaa terveyttä hevosilleni ja onnea, sekä mahdollisesti pari uutta innokasta vuokraajaa auttamaan omien hevosteni liikutuksissa.
|
|